Mopedit moottoriurheilussa

Moottoriurheilu ja muu nopeilla kulkuvälineillä liikkuminen kiehtoo kaikkia ikäluokkia, mutta ymmärrettävästi varsinkin nuorilla suuritehoisten kulkuvälineiden hallitseminen ja turvallinen käyttö voi olla hankalaa. Tähän ratkaisua alettiin kehittää 1970-luvulla brittiläisessä politiikassa, jossa suunniteltiin laki rajoittamaan suuritehoisten moottoripyörien käyttöä alle 17-vuotiailta. Moottoripyöriä valmistavat tahot tarttuivat uusiin asetuksiin tuomalla markkinoille uuden moottoriajoneuvoluokan: sporttimopot, joissa tehon määrää oli selvästi rajoitettu isoihin moottoripyöriin verrattuna. Suomessa urheilumopot olivat alkaneet yleistyä jo 1960-luvulla, jolloin nuoria varten rakennetut mopot olivat malliltaan matalia ja pitkiä. Suomalaisista sporttimopoista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Tunturi Sport, Tunturi Super Sport, Solifer SM ja Helkama Raisu.

Nuorten saatua moottoroidut kulkuvälineet alleen oli selvää, että pelkän päämäärättömän ajelun sijaan mopolla ajamiseen haluttiin yhdistää myös kilpailullinen puoli. 1970-luvulla Suomessa elettiin minicrossin ja minitrialin kulta-aikaa. Ensimmäinen minitrialissa ajettu kausi päättyi Helkama Raisulla ajaneen Jukka Kuusisen voittoon vuonna 1978. Suomalainen Yrjö Vesterinen nousi Helkama Raisullaan puolestaan minitrialin maailmanmestariksi. Raisu oli maastossa ylivertainen, ja minitrial cupissa kyseisellä mallilla saavutettiin ainakin viisi mestaruutta. Tänä päivänä yksi suosituimmista kilpailumuodoista mopoilla on mopoendurance, joka ei missään nimessä rajoitu pelkästään nuorten kuskien kilpailuksi. Sen sijaan mopoendurance vetää puoleensa kilpailijoita 13-vuotiaista aina pitkälle eläkeikään asti.

Mopoendurance: itse rakennettujen mopojen kisa

Mopoendurance on kaikenikäisille mopoharrastajille tarkoitettu kilpailu, jossa ajetaan tieliikennekäyttöön tarkoitetuilla ja rekisteröidyillä mopoilla. Mopot on jaettu viritysten suhteen rajoitetumpaan sporttiluokkaan ja vapaampaan protoluokkaan. Kisassa ajetaan kolmen tai neljän hengen joukkueissa ja yksi kuljettaja kerrallaan rataa ajetaan yhteensä kuuden tunnin ajan. Voittajajoukkue on se, joka kuudessa tunnissa on saavuttanut eniten kierroksia. Endurance-kisassa käytetyissä mopoissa on hevosvoimia 12 – 15 ja vauhtia kertyy korkeimmillaan yli 90 km/h. Koska mopojen moottoreiden tilavuus on rajattu 55 kuutioon, on niiden virittäminen kestoa vaativaan kisaan haasteellista. Kisan suosion syy on kenties kisa-ajokkien edullisuus ja joukkueita yhdistävän yhteisen harrastuksen kruunaus kilpailun parissa.

Lisää mopoendurancesta

Mopoilla ajettavia kilpailuita yhdistää usein itse tekemisen periaate, kuten on Suomessa vuosittain järjestettävässä MopoGP-kisassa. Kisamopoja viritetään ja muokataan parhaimman mahdollisen tehon aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Team Mopo Sportilla oli vuonna 2014 käytössään Sportit-luokan vaatimukset täyttävä mopo, joka oli rakennettu CPI SM 50 Pron pohjalta. Rajoituksia mopojen virittämisessä ei juurikaan ole, kunhan moottorin tilavuus jää alle 55 kuutioon. Kisan etuna on myös sen sopivuus kaiken tasoisille kuljettajille. Mukana on ensimmäisestä kilpailuvuodesta 2005 lähtien ollut niin harrastajia kuin MM-tason kuljettajiakin. Kuusi tuntia kestävän, Le mans -henkisen kilpailun aikana mitataan niin kuljettajien kuin mopojenkin kestävyys.

Muita mopourheilulajeja

Hyvillä maasto-ominaisuuksilla varustetut enduromopot alkoivat saada suosiota 1980-luvulla. Niiden erityispiirteenä on suuri jousto- ja maavara, joka tulee tarpeeseen endurokisoissa maastossa taituroidessa. Endurossa nimittäin ajetaan tiukan minuuttiaikataulun mukaan haastavissa olosuhteissa, joissa kuljettajien paremmuus ratkaistaan. Kestävyyslaji enduron sukulaislaji on motocross, jossa ajetaan suljetulla luonnontilassa olevalla radalla muutaman kilometrin pituista rataa, jotka Suomessa ovat usein pehmeitä hiekkapintaisia ratoja. Supermotossa mopoilla ajetaan radalla, joka on asfaltin ja maasto-osuuksien yhdistelmä, ja se voi sisältää myös hyppyreitä. Mopoilla ajettavia kisoja löytyy siis moneen makuun, niin radoille kuin maastoonkin. Yhteisenä tekijänä mopokisoissa on tehojen rajoittaminen, mutta vauhtia ja jännitystä kisoissa riittää siitäkin huolimatta.